Uusi auto ja muita juttuja viikonlopulta

Lauantaiaamuna Brandy ehti vihdoin lähteä meidän kanssa lentokentälle autoa vaihtamaan. Saimme siis alunperin yhtä kokoluokkaa pienemmän auton kuin olimme etukäteen varanneet ja maksaneet. Emme saaneet autonvuokrausfirmasta puhelimessa kovinkaan hyvää palvelua, ja siksi otin lakinaiseni mukaan. Tiskillä olikin nyt sitten todella ystävällinen rouva, joka kävi lainareissulla Herzillä, kun heillä itsellään ei ollut vieläkään oikean kokoista autoa. Saimme myös ihan kivan hyvityksen viikon ajelusta liian pienellä autolla.

My lawyer at work

Kyllähän me siihen Jeep Compass Latitudeen nelistään mahduimme ilman matkalaukkuja, mutta sitten kun lähdemme viidestään tuhansien kilometrien road tripille kaikkine matkalaukkuinemme, olisi se ollut liian pieni. Nyt on sitten alla kunnon "American size" auto, Toyota 4runner. Vähän suorastaan jännittää huristella tuolla, mutta turvallisempihan se kaiketi on ja eikä todellakaan enää mikään mopo. Sitäpaitsi kun kerran kaikilla muillakin on tuon kokoiset autot, niin miksei minullakin :-)

Uutta autoa piti tietenkin juhlistaa Krispy Kreme Donutseilla. Ihan ensiksi piti kuitenkin kurkata ikkunan läpi linjastolle, jotta ei tee mieli syödä enempää kuin yksi.

Takana oleva ikkuna heijastaa, mutta tässä donitsit menevät sokerisuihkuun

Minkähän valitsisi?

Iltapäivällä siirryimme Waiteille. Loppuviikonlopun olimme niin väsyneitä, päänsärkyisiä ja kuumia (heidän ilmatointinsa on rikki ja korjaaja on tulossa vasta maanantaina), että kuvia ei ole tarjota. Sunnuntaina päivällä menimme Waitien kanssa kirkkoon. He ovat mormoneja ja toivoin näkeväni jotain erilaista kuin mihin olemme tottuneet, mutta eipä siellä ollut muuta erilaista kuin että ristejä ei ollut missään ja ehtoollisella tarjottiin viinin sijaan vettä. Itse toimitus oli hyvin samanlainen kuin meidän kirkossakin.

Heidän osaltaan kirkonmenot pyhäkouluineen kestivät kolme tuntia, mutta me olimme siellä vain varsinaisen jumalanpalveluksen ajan eli noin tunnin. Ajattelimme menevämme ostoskeskukselle syömään jotain lounaaksi, mutta se loppui siihen kun Santtu oksensi parkkipaikalla. No sitten olikin illan ohjelma selvä, sillä kun Santtu valittaa päätään ja oksentaa, tietää, että hän nukkuu seuraavaan aamuun.

Illalla me muut puuhastelimme Waitien kanssa kaikenlaista ja seurustelimme heidän kyläilemään tulleiden isovanhempien kanssa. Ilta huipentui siihen, että kaikki katsoimme yhdessä telkkarista "the gamen" eli NBA:n seitsemännen finaalin Golden State Warriors - Cleveland Cavaliers. Waitit kannustivat Cavalierseja, koska Stephen Curryn lapsuudenkoti on ihan parin korttelin päässä heidän kodistaan. Rasmus puolestaan fanittaa vastapuolen LeBron Jamesia, joten pientä jännitettä oli ilmassa.