Flunssaa ja muita hidasteita

Viime päivinä minua on vaivannut kova flunssa. Kuumetta ei ole kaiketi ollut, mutta ei se kaukana ole ollut. Uskon taudin johtuvat ilmastoinnista, jota nämä ihmiset huudattavat täysillä kodeissaan, ostoskeskuksissa ja ravintoloissa. Ulkona on parhaimmillaan ollut 38 astetta lämmintä ja sisällä kotona 17 ennen kuin minä vähän säädin termostaattia. Mutta selvästikin liian myöhään.

Toivottavasti paikalliset tropit auttavat

Huomenna meidän piti lähteä vuorille, mutta siirsimme sen suosiolla ylihuomiseksi, jotta minä olisin vähän paremmassa kunnossa. Se tarkoittaa sitä, että joudun jättämään väliin illallisen, jossa juhlitaan Charloten 25 vaikutusvaltaisinta naista ja Brandyä yhtenä heistä. Hassua ajatella, että ystäväni, joka siviilissä on niin tavallinen ja jalat-maassa-tyyppi on kuitenkin työelämässä kova business-mimmi, joka tekee kymmenien miljoonien yrityskauppoja.

Luottokortin kanssa on ollut vähän ongelmia Maanantaina shoppailimme pojille vähän vaatteita ja taisinpa minäkin jotain saada ;-). Aluksi kortti toimi moitteettomasti, mutta yhtäkkiä se lakkasi toimimasta. Luulin ylittäneeni päivittäisen nostorajani ja kotiin päästyämme kävinkin verkkopankissa nostamassa rajoja. Tänään aamulla ongelmat kuitenkin jatkuivat: sain nostettua rahaa automaatista ja maksettua ostokset ruokakaupassa, mutta muualla kortti ei toiminutkaan. Rasmuksen kortti onneksemme vielä toimi tässä vaiheessa. Eli taas siis verkkopankkiin ja viestiä pankkiin ja hätäskypetys Sakelle, joka soitti pari puhelua (mun suomalainen puhelin ei toimi, eikä paikallisella prepaid-liittymällä voi soitella kansainvälisiä puheluita). Mut nyt pitäisi kortin kuulemma toimia. Korttiin on liittynyt kuulemma väärinkäyttöepäilys, ja siksi sen käyttöä on rajoitettu, mutta mulla kävi kyllä mielessä, että ehkä Sakke onkin laittanut rajoituksia niin, että ruokakaupassa toimii, mutta vaate- ja kenkäkaupoissa ei ;-)

Ollaan me uimaankin ehditty joka päivä. Multa on ollut voimat vähän lopussa, mutta on altaassa silti ollut mukava lillua ja opettaa Henkkaa uimaan (edistyy muuten huikeasti). Siellä altaalla on yks juttu josta mä erityisesti tykkään. Kerran tunnissa lapset vihelletään pois altaasta kymmeneksi minuutiksi ja tuolloin vain aikuiset saa uida. Tänään sain hetkeksi koko altaan itselleni, kun kukaan muista aikuisista ei uinut.

Ihan yksin koko altaassa

Illalla pääsimme Brandyn firman vippilipuilla katsomaan paikallisen baseball-joukkueen peliä. Joukkue pelaa toiseksi ylimmällä sarjatasolla, mutta silti stadion oli tosi iso ja pelit vetävät joka kerta muutamia tuhansia katsojia paikan päälle. Vippipaikat olivat lasitetun ja ilmastoidun katsomon eturivissä kotipesän takana ja lippuihin kuului ilmaiset popcornit :-). Minusta peli oli oikeastaan aika pitkäveteistä seurattavaa, mutta pojat viihtyivät. Peli keskeytettiin kertalleen ukonilman takia mutta pystyttiin jatkamaan loppuun hetkeä myöhemmin.

Kuriositeettina täytyy kertoa vielä Stadionin viereisestä pysäköintipaikasta. Vaikka tässä maassa varmasti on tarjolla huipputeknologiaa, eivät  kaikkein arkisimmatkaan sovellukset ole välttämättä vielä tavoittaneet ruohonjuuritasoa ainakaan täällä syvässä etelässä. Emme meinanneet millään tajuta miten pysäköintimaksu hoidetaan, mutta onneksi paikalle saapui ystävällinen kanssapysäköijä, joka auttoi meitä. Parkkipaikan vieressä oli metallinen litteä laatikko, johon oli merkattu numeroilla kaikki pysäköintipaikat. Jokaisen numeron yläpuolella oli pieni kolo, johon raha, kolikot tai seteli, tungettiin. Jos rahoja ei saanut näkymättömiin, oli laatikkoon kiinnitetty metallinen poletti, jolla ne saattoi työntää vielä syvemmälle. Aina aika ajoin lokerot kuulemma tyhjennetään ja kyllä, kyseessä oli ihan virallinen, yksityinen parkkipaikka.

Riikka