Kun pääsimme portille, allekirjoitimme vastuulaput. Sen jälkeen ostimme liput, laitoimme aurinkorasvaa ja menimme syömään. Ruokailun jälkeen jätimme reput säilytykseen ja suuntasimme aktiviteetteihin. Brandy, Meier ja Henkka lähtivät melomaan ja uimaan. Santtu, Rasmus ja Riikka koskenlaskuun. Melojat näkivät kaksi kilpikonnaa, jotka olivat naamioituneet niin hyvin että niitä oli vaikea nähdä. Toinen kilpikonnista tippui veteen. Koskenlaskijat puolestaan kokivat isoja aaltoja ja ärsyttävän intialais-amerikkalaisperheen. Perheen poika ei totellut ohjeita lainkaan ja oppaamme joutui komentamaan perheen isää koko ajan kun hän antoi omia ohjeitaan. Perheen äiti tippui veneestä kovassa tyrskyssä ja menetti kenkänsä ja melansa eikä niitä saatu enää takaisin.
Tämän jälkeen tapasimme Brandyn ja pojat sovitussa paikassa. Sen jälkeen menimme kiipeilyradalle jossa sai mennä oman tasoisensa radan. Kaikki muut paitsi Santeri taisivat pelätä radan korkeutta, mutta Santtu jammasi ylhäällä musiikin tahdissa. Muille riitti aloittelijoiden radat ja he lähtivät hakemaan tuoleja autosta. Santeri ja Riikka menivät vielä jonottamaan vaijerilaskuun, joka meni kanjonin yli. Jono oli pitkä, mutta jonottajat kärsivällisiä. Kun vuoro vihdoin tuli, meitä jännitti paljon, mutta lasku oli todella hauska. Harmitti kun aika ei enää riittänyt isompiin vaijerilaskuihin.
Ilta oli jo hämärtynyt ja ihmiset olivat kerääntyneet nurmialueille tuoleineen ja viltteineen kuuntelemaan esiintyvää bändiä ja me liityimme joukkoon.
Päivän aikana tutustuimme paikallisiin ötököihin. Näimme paksun, viisisenttisen kirkkaanvihreän toukan, joka tuijotti meitä pelottavasti sekä samanmittaisen koppakuoriaiselta näyttävän "vesikärpäsen".
Seikkailuaktiviteeteissa kamerat eivät valitettavasti voineet olla mukana, joten niistä ei ole kuvia. Alla kuitenkin muutama muu otos päivän ajalta.
Rasmus, Santeri ja Henrik
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti